Hiihtokelit käy kalenterin mukaan pikkuhiljaa vähiin. Toki vielä on mitä parhaimmat vetokelit, mutta ei tätä montaa viikkoa enää kestä.

Koirien kanssa on vedätetty monipuolisia lenkkejä yksin ja yhdessä. Laskeskelin, että neljäkin kertaa viikossa on valjaiden kanssa oltu liikeellä. Matkaa on pidennetty ja vauhtia vähän pudotettu. Edelleen näkyy koirissa selvä ero. Vaikka Tumpun tekeminen paranee koko ajan on se yhä koirista se, jonka vetoinnostus lopahtaa ensin.

Vähän harmittaa, ettei Tiitun kanssa sitten tullut lähdettyä useammin kisaamaan. Kilpailunomaisiatreenejä kun ei oikein yksin pysty tekemään. Meillä ne tahtovat aina jäädä vain kisatilanteisiin. Toisaalta olisipa ollut kiva koittaa miten pärjäämme useamman koirakon kisassa. VUL:n kisassa niukasti voittamamme koirakko otti kuitenkin Palveluskoiraliiton SM-kisoissa pronssia. Mitali olisi ollut ihan realistinen tavoite. Etenkin kun tiedän varmuudella, että olemme molemmat nyt paremmassa kunnossa kuin VUL:in kisoissa. No jossittelu on mukavaa...

Kevään ensimmäiset koirajuoksukisat ovat jo kuukauden päästä. Siirtyminen hiihdosta koirajuoksuun ei todellakaan ole sujunut ongelmitta. Hiihtovaihde on molemmilla koirilla edelleen päällä. Etenkin Tiitun kanssa juokseminen on minulle ylivauhtista juoksua koko ajan. Tämän takia olenkin pyrkinyt hyvin varovasti aloittelemaan juoksemista.

Liekö edellä syy, että ensimmäiset sulanmaan (hiekkatie, asfaltti) juoksulenkit Tiitun kanssa ovat kipeyttäneet akillesjänteeni. Ei se vielä paha ole, mutta antaa merkkejä itestään. Vanha vammahan se on ja kuten niin osuvasti sanotaan "tyypillinen ikääntyvän urheilijan vamma". Jokunen vuosi taaksepäin meni puoleen kesään ennekuin vamma antoi niin paljon periksi, että suunnistamaan pääsi. Tuolloin jäi Jukolanviestikin väliin (peräkkaisiä kertyi 17 viestiä - kyllä harmitti).

Kalenteria kun tutkii, on keväällä kovin vähän mahdollisuuksia kisailla. Vaasan näyttelyn kanssa menee yksi kisaviikonloppu ohi. Kovasti houkuttelee Kaukjärvenkierros, joka onkin poikkeava matkaltaan (14km). Jos terveenä ollaan, se voisi olla kevään päätavoite. Isännästähän tämä kiinni on - yhä enemmän ja enemmän.