Yllä on taulukkomuodossa Tiitun liikkumiset kuluneen kesän ajalta (1.6.-30.9.2009). Jotta se paremmin aukenisi, lienee paikallaan vähän selittää urheilulajien sisältöjä ja kirjaustapaammekin.

Päiväkirjaan ei ole kirjattu sellaisia tekemisiä, millä ei ole liikunnan kannalta merkitystä. Tarpeidentekokävelyt tai postilaatikolla käynnit eivät kirjaudu päiväkirjaan. Myöskään esim. tottiskoulutukset tai muu tapojen opettelu on jätetty kirjaamatta. Sitä tapahtuu kuitenkin säännöllisesti. Karkeasti laskettuna yhtäjaksoisesti yli puoli tuntia kestänyt aktiviteetti esim. hihnakävely on kirjattu ylös. Usein pelkkä paikallaan odottelu voi Tiitulle olla "rasittavampi" tekeminen kuin vapaana kirmailu. Päiväkirjaan on kuitenkin pyritty kirjaamaan tekeminen fyysisen suorittamisen näkökulmasta.

Pihatouhut tarkoittaa aktiivista tekemistä pihalla tai tarhassa. Koirat leikkivät ja painivat mielellään. Se on omaehtoista ja hauskaa liikuntaa. Usein koirat osallistuvat myös ihmisten pihatouhuihin, joita omakotitalossa riittää yllin kyllin. Tiitu ei ole paikallaan makaaja pihalla vaan aktiivinen osallistuva koira. Kytkettynä pihalla oleminen ei ole pihatouhuja. Juoksulenkin ja canicrosslenkin ero on siinä, että juoksulenkillä Tiitu on joko vapaana tai hihnassa. Sama ero on pyöräilyssä ja koirapyöräilyssä. Valjaissa tapahtuvat vetotreenit on kirjattu koirapyöräily/canicross lajin alle. Maastolenkki on sellainen, jossa pääosa matkasta tehdään umpimetsässä tai muussa maastossa - ei siis tiellä tai polulla.

Jos sitten tarkastelisi vähän mitä kesän aikana on tehty. Tiitun kanssa on lähdetty liikkumaan 327 kertaa, mikä tekee keskimäärin 2,68 kertaa päivässä. Matkaa on kertynyt keskimäärin 9,03km/pv ja aikaa kulunut 2.45h/pv. Jos lasketaan lenkit, jotka on kirjattu kilometreinä tekee se lenkin matkaksi keskimäärin 4,5km. Hihnalenkkimme on keskimäärin 3,46km ja maastolenkkimme 7,04km. Sellainen pieni tilastoharha päiväkirjassa on, että yksi treeni on saattanut sisältää hihnalenkin, pyöräilyn, että uinnin tehtynä peräkkäin yhtenä lenkkinä - päiväkirja kirjaa niistä kaikista kuitenkin oman harjoitteen. Näitä ei kuitenkaan ole lukumäärällisesti kovin paljoa.

Sellaisia huomioita yhteenvedosta tein, että hihnalenkkien määrä saisi edelleen olla pienempi. Tekemisestämme on ajallisesti ja matkallisesti lähes puolet hihnassa tapahtuvaa kävelemistä. Liekö ihmisen laiskuudesta tai tapojen orjuudesta kiinni, mutta hyvin helposti tulee vain lähdettyä tuttu hihnalenkki kävelemään ilman sen tarkempaa ajattelemista miksi?  Toki meillä on niitäkin hihnalenkkejä, joita tehdään ihan ajatuksen kanssa palauttavina ja rauhallisena liikuntana. Se on ainut keino tehdä lenkistä varmasti teholtaan matala ja rauhallinen. Mieleen hiipii kuitenkin sellainen pieni itsepetoksen vaara, että hihnalenkki on helppo ja laiska mahdollisuus johon turvautua, silloin kun ei vaan jaksa tai viitsi muuta.

Uinnista on sen verran mainittava, että siihen ole tyytyväinen. Tiitu sai uida 39 kertaa kesän aikana. Muutamia kymmeniä kertoja tuli vielä sellaisia, jolloin se pääsi vain kastautumaan vilvoittaakseen oloaan. Nuo päiväkirjaan merkityt uinnit olivat kaikki sellaisia, että silloin oikeasti käytettiin aikaa uintiin. Loppukesästä uskaltauduin pari kertaa uimaa koirien kanssa samanaikaisesti. Uimme venesataman altaassa edestakaisin useita kertoja. Oma mukana oleminen vedessä teki treenistä vieläkin tehokkaamman.

Olisi mukava kuulla lukijoiden kommentteja teidän liikkumisesta koirienne kanssa. Täytyy palata tähänkin aiheeseen vielä jatkossa.