Pistänpä pitkästä aikaa vähän kuulumisia.

Töiden alkaminen ihan kunnolla on rajoittanut selvästi harrastamista. Pitkät työpäivät kokouksineen ja viikonlopunkin sitovat työjutut tekevät kaikesta monimutkaisempaa. Kun vielä omakotirakentajan viimeiset pihatyöt odottaa tekemistä ja muitakin harrastuksia voisi välillä tehdä, on koirien kanssa treenamiselle vaikeampi löytää yhtä paljon aikaa kuin kesällä. Tai ainakin on laitettava joskus asioita oikeasti tärkeysjärjestykseen. Eihän tämä meidän kuntotreenaus-projekti niin vakavaa vielä ole.

Siltikin on edetty ihan kohtalaisesti koko ajan. Kun tuolla aiemmin kirjoittelin tärkeiden treenien tekemisestä vain yhden koiran kanssa, ollaan sitä nyt yritetty noudattaa. Toki on tehty edelleen paljon yhdessä. Käytiin muutamia juoksulenkkejäkin valjaiden ja juoksuvyön kanssa siten, että molemmat koirat olivat vetämässä. Nämä treenit on onnistunut varsin mallikkaasti, mitä itse kyllä epäilin aluksi.

Tiitu on edelleen paljon sisukkaampi vetämään. Vauhdin kasvaessa maksimia kohti poikkeuksetta Tiitu on se koirista, jolla yritys ei lopu kesken. Oikeastaan tuo hämmästyttää melkolailla. Tumppu on liikkeissään nopeampi, se on rakeenteeltaan kevyempi ja sen juoksutekniikka on paljon sulavampi. Silti se antaa aina periksi ennen Tiitua. Tiitu on vähän dieselmäinen olemukseltaan, mutta on joko selvästi fyysisesti Tumppua vahvempi tai sitten jyrää vahvemmalla luonteellaan. Ehkä molempia.

Oikeastaan kaikki tekemisemme perustuu lähes täysin kokeilemiseen, onnistumiseen ja erehtymiseen. Nyt olen pohdiskellut valjaissa lenkkeilyä. Sain jopa sellaisen idean, että lenkille lähdettäessä on koira(t) talutin kytkettynä pantaan. Valjaisiin koira kytketään vasta ns. veto- tai juoksutreenin alkaessa. Vaikka kaikki onkin sujunut kohtalaisesti, pitää koko ajan kehitellä uutta. Ehkä tämä muutos kertoisi paremmin koiralle, milloin tosi työ alkaa - tai sitten ei :)

Syksyä kohti ilmojen viiletessä on treenikelit parhaimmillaan. Tiitun liikkumismäärät ovat nyt olleet Tumppua korkeammat ihan tarkoituksella. Tarkoitus on nostaa vähän liikkumisen määrää ja tiputtaa sitä sitten viikko pari ennen Vaasan canicross-kisaa. Sitten, kun Tiitun treeniä kevennetään ehtii taas käydä Tumpun kanssa enemmän. Näin olen sen ajatellut.

Itse kisaan osallistuminen onkin mielenkiintoisempi asia. Harrastesarjaan voi osallistua ilman byrokratiaa, mutta kilpasarjaan osallistuminen edellyttää kilpalisenssiä ja kuulumista johonkin VUL:n jäsenseuraan. Valjakkourheilua harrastavia seuroja ei olekaan paljon. Täytyykin tässä miettiä mihin seuraan sitä liittyisi.

Omasta kunnosta vielä sen verran, että olen suht tyytyväinen tämän hetken kuntooni. Kesän suunnistuskisat ovat tuoneet selvästi vauhtia lisää ja koirien kanssa tehdyt maastolenkit käyvät itsellekin hyvästä kestävyystreenistä. Se on kuitenkin jo nyt käynyt selväksi, että taitaa lopunperin vauhti olla kiinni enemmän minusta kuin koirista. Joten omaa juoksukuntoakin on ensi kesää varten hoidettava.