Taas meni yksi kuukausi. On aika hieman tutkia, mitä tuli tehtyä.

Eletään tylsimpiä aikoja vuodesta. On pimeää, märkää, sateista, liukasta jne jne jne. Juu, kaikki nuohan ovat vain hyviä tekosyitä piiloutua oman laiskuuden taakse. On olosuhteissa kuitenkin sen verran sanottavaa, ettei arkipäivisin töiden jälkeen umpipimeään metsään kyllä tule koirien kanssa lähdettyä. Meillä on vielä tuon hiihtoladunkin valot pidetty pimeänä, kun hiihtokelejä ei ole ollut. Niinpä valaistu kylätie on ainut mahdollisuus iltaisin lenkkeillä. Onneksi työt ovat antaneet sen verran vapaita aamu- ja iltapäiviä, että saatiin jokunen kunnon treeni tehtyä.

Molempien koirien kokonaismäärät menivät ensimmäisen kerran kuukauden aikana yli 200km. Hyvä hyvä! Heti perään on todettava, että hihnalenkkien osuus nousi  molemmilla todella huimasti edellisistä kuukausista. Käytettiin ne päivät, kun oli mahdollista valoisaan aikaan treenata Tiitun kanssa, joten Tumpun yhteenveto on vieläkin yksitoikkoisempi. Tiitun treenit olivat monipuolisempia. Vetotreenejä Tiitulle tuli kerta viikkoon, mikä ei ole kyllä vielä kovin paljon. Kunpa hiihtokelit tulisivat, niin se toisi lisää mahdollisuuksia. Jäätikköinen kylätie on terveysriski niin koiralle, kuin isännällekin yrittää selvitä pystyssä muun liikenteen seassa.

Yhä vain tuottaa vaikeuksia saada vaihtelua ja rytmitystä päiviin ja viikkoihin. Hieman parempia jaksoja kyllä saatiin marraskuuhun, mutta yleisesti liian samanlaista tekemisemme edellenkin on. Ehdottomasti suurin syy on suunnittelemattomuus. Päivät vain liukuvat ohitse ja liian helposti rutiinit alkavat toistaa itseään. Tiedän kyllä, että selkeä tavoite - päivä kalenterissa toisi tekemiseen jämäkkyyttä. Ehkäpä sitä pitää talvelta alkaa katsella.

Koirat ovat olleet terveenä ja liikkuvat innokkaasti. Se on tietenkin koko hommassa tärkeintä. Myös isännän kunto on selvästi paranemaan päin. Ehkä parhaiten siitä kertoo painon putoaminen. Selvästi hoikemassa kunnossa ollaan kuin keväällä.

Oikealta palkista löytyy kuukausien yhteenveto.