Ollaan päästy vähitellen taas nostamaan liikkumisen määrää. Edellinen viikko oli jo ihan hyvä ja tästä tullee oikeastaan vielä parempi. Hommaa on edesauttanut koirien fiksumpi liikkuminen niiden ollessa yhdessä vapaana. Vasta oikeastaan tällä viikolla on päästy lähelle sellaista, mitä toivoisin liikkumisen olevan. Johan tuota on pari vuotta treenattu. Koirat ovat alkaneet tajuta, ettei vapaana juokseminen tarkoita satalasissa kouhottamista koko ajan. Ne juoksevat ja kisailevat kyllä edelleen, mutta aivan älytön ryntäily jokaisen hajun ja äänen perään on vähentynyt selvästi. Nyt koirat seuraavat enemmän minua ja myös sopeuttavat vauhtiaan, joten voin säädellä paremmin miten matka etenee.
Viime päivien vapaat lenkit ovat olleet melko rasittavia. Noin kahden tunnin maastolenkki hölkäten kartan kanssa reppu selässä pääosin metsässä on tuntunut omissa jaloissakin. Kun itse mittailin kartasta matkoiksi n. 10 km, juoksevat koirat paljon enemmän. Ne liikkuvat välillä edessä, välillä takana. Ne tutkivät kannot ja kiven kolot. Kotiin tultua on kyllä huomannut koirissakin lenkin rasitukset. Ne hakeutuvat nukkumaan alta aikayksikön.
Torstaina käytiin pari kilometriä myös suolla. Siellä vois käydä enemmänkin, mutta paarmat ja kärpäset ovat melkoinen kiusa. Kun hetkeksi pysähtyi karttaa lukemaan, oli kartalla kymmeniä kärpäsiä ja paarmoja. Yhtälailla niitä oli kasvoilla ja ne tukkivat jopa silmiin ja suuhun. Ei kovinkaan miellyttävää, vaikka ei minua yleensä itikat ja pörriäiset haittaa. Koirat vetivät suolla innoissaan. Ne hakivat jokaisen vähänkin kostean kohdan missä ne sitten rypivät. Suolla juokseminen on tehokasta treeniä. Lopuksi pari kuvaa tämän päivän lenkiltä.
Kommentit