Nyt on tylsin aika vuodesta. Pimeää on töihin lähtiessä ja yhtälailla kotiin tullessa. Treenit rajoittuvatkin meillä täällä maalla yksiin ja samoihin lenkkeihin pitkin valaistua kylätietä. Juuri kun pääsi nauttimaan hetken lumisesta tiestä, niin eiköhän sen verran käy plussan puolella lämpötila, että nyt tien pinta on jäätiköllä. EI paljo innosta lähteä liukastelemaan.

Hetken jo elättelin toiveita päästä suksille kokeilemaan, mutta turhaan. Vielä tarvitaan vähän lunta lisää tai ainakin kunnon pakkanen. Vähäjärvi on jo umpeen jäätynyt ja kävin jo rantoja pitkin kävelemässäkin, joten ei paljoa pakkasia tarvitsisi, että jäälle pääsisi.

Olen saanut oman selkäni kuntoon. Kiropraktikolla käynti ja aktiivinen venyttely on auttanut. Selvää on kuitenkin, että lantionseutu ja alaselkä joutuvat varsinkin koirajuoksussa nykäysten ja rasituksen kohteeksi, josta selkäoireenikin ilman muuta sain. Sen lisäksi, että selkään kohdistuu koiran aiheuttamat nykäykset, on juokseminen koiran kanssa oma lukunsa sekin. Kovassa vauhdissa tulee väkisinkin askelluksesta "ei niin rentoa" ja mukaan sopii huolimattomia askeleita. Oikeastaan ihan hyvää tekee tässäkin suhteessa pieni tauko.

Koirat ovat hyvässä kunnossa ja molemmat helposti motivoitavissa vetämään. Odotellaan kovasti hiihtokelejä, että päästään aloittelemaan hiihtotreenit.