Tehtiin eilen koirien kanssa oikein mukava ja ihan suunniteltu treeni. Näitä ei ollakaan tehty näin suunnitelmallisesti kuin pari kertaa aiemmin. Yleensähän lähes saman harjoitusvaikutuksen koirat saavat juostessaan vapaana metsässä. Ajattelin kuitenkin ihan vain kiinnostuksenkin takia kokeilla jotain uutta.

Päivä oli lämmin joten senkin takia juoksulenkkiä ei voinut edes ajatella. Niinpä pakkasin koira autoon ja suunnattiin uudelle uimapaikalle, jonne on meiltä kotoa matkaa vajaa varttitunnin ajomatka. Uimapaikka on ihanteellinen ottaen huomioon Tiitun kohtauksenkin. Todella isoon tasaiseksi kaivettuun hiekkakuoppaan on toiseen reunaan kaivettu pari-kolmesataa metriä pitkä kaivanto, joka on täyttynyt vedellä. Se on leveimmältä kohdaltaan noin kymmennen metriä ja kapeimmaltaan vain reilun metrin. Vettä on juuri ja juuri sen verran, että koirat voivat uida. Tumppu näyttää esimerkkiä. Tiitua en juurikaan päästänyt kunnolla uimaan vaan se pääsääntöisesti kahlaili reunoilla.

Tehtiin ensin hyvät alkulämmittelyt ja käytiin tutustumassa uimapaikkaan. Sitten otin molemmat koirat komentoon ja käskytin ne maahan reilusti 300m uimapaikasta. Lähdin kävelemään kohti uimapaikkaa ja päästyäni tarpeeksi kauaksi vapautin ne ja kirmasin itse niin paljon kuin jaloista pääsee vettä kohti. Näin sain takuu varmasti 100% nopeusharjoituksen aikaiseksi. Väliin hyvä palautus ja sitten aina uusi veto. Vaihtelin vähän matkaa siten, että kaikkiaan tuli 8x100-300m vetoja hyvälla palautuksella. Koirat olivat tohkeissaan ja juoksivat innoissaan. Harjoitus oli samalla myös erittäin hyvä malttamisharjoitus. Tässä kuva viimeisestä vedosta lähdön jälkeen, kun ei enää jaksanut itse juosta. Yksi veto tehtiin enemmän rannansuunntaisesti, jolloin Tumppu teki oman reitinvalinnan eikä mahtunut kuvaan, jossa Tiitu sivulta.

Nämä vedot olivat tarkoituksellisesti niin lyhyitä, ettei maitohappoa muodostuisi n.5-20 sekuntia. Paikka on erinomainen, pehmeä tasainen hiekka-alusta. Varmaan tätä voisi vielä paremmin tehdä kahdestaan siten, että toinen ottaisi koirat  ja toinen jäisi "jänikseksi". Varsin hyvin homma sujui näinkin. Yhä edelleenkin Tiitu on reipas, yritteliäs, terve oma itsensä. Missään sen tekemisessä ei näy mitään poikkeavaa. Myöskään mikään tekemisemme ei ole laukaissut uutta kohtausta, joten näin mennään eteenpäin.